Olympiastadion

Helsingin olympiastadion sijaitsee Taka-Töölössä ja on yksi Suomen merkittävimmistä urheilun ja kulttuurin maamerkeistä. Funkkis-tyylinen stadion valmistui vuonna 1938 alun perin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta toisen maailmansodan vuoksi kisat peruttiin, ja stadion sai toimia olympialaisten näyttämönä lopulta vuonna 1952. Stadionin vaikuttavin elementti on 72 metriä korkea torni, joka on toiminut sekä maamerkkinä että näköalapaikkana jo vuosikymmenten ajan. Stadionin arkkitehtuurista vastaavat Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti, ja rakennuksen pelkistetyt linjat sekä avara kenttä ilmentävät suomalaista funktionalismia parhaimmillaan.

Stadionin historiaan liittyy lukuisia urheilusuorituksia, kansanjuhlia ja konsertteja. Areena on toiminut erityisesti yleisurheilun ja jalkapallon keskuspaikkana sekä Suomen maajoukkueiden kotikenttänä. Vuonna 2020 valmistuneen laajan peruskorjauksen jälkeen stadionin kapasiteetti on 36,200 katsojaa, mutta esimerkiksi konserteissa yleisöä mahtuu jopa 50,000. Helsingin olympiastadionia pidetään yleisesti maailman kauneimpana olympiastadionina, ja se symboloi suomalaisen urheilun sekä itsenäisyyden historian kannalta merkittäviä hetkiä.

Funkkis-tyylinen" tarkoittaa funktionalismia, jossa korostetaan pelkistettyä, koristeetonta ja käyttötarkoitusta palvelevaa arkkitehtuuria